torstai 12. tammikuuta 2017

KEVÄTTÄ KOHTI

 Täällätorpalla vaan meno jatkuu.
Poika täytti yhdeksäs päivä puoli vuotta ja on kasvanut valtavaa vauhtia.Painaa nyt jo 25 kg.


 Vauhtia riittää ja ulkoillaankin paljon että saa purettua energiaa,
Poika osallistuu lampaiden hoitoon mielellään ja joka päivä kulkee touhussa mukana.
Aidan raosta käy välillä antamassa tytöille suukkoja.

 Tytöt ovat olleet joka päivä ulkona pakkasista huolimatta.Pääsevät kyllä sisälle jos haluavat.
Yöksi laitan navettaan heinien ja rehujen kera nukkumaan.






 Kanalaan tuli kaksitoista uutta kanaa ja kukko joka ristittiin Auervaaraksi.
Hyvin ottivat vanhat rouvat uudet tulokkaat vastaan ja muniakin tulee nyt ihan mukavasti,


 Autotallikin on jo melkein valmis ja uusia projekteja taas mietitään kesää kohti.

Kevättä odotellen T: KIRSI


perjantai 7. lokakuuta 2016

ELÄMÄ JATKUU

 Mäkelän Torpalla on sattunut ja tapahtunut  ja kirjoittaminenkin on jäänyt tältä kesältä olemattomiin.

Vanha poika Onni siirtyi vihreämmille niityille 10 ja puoili vuotiaana.
Suru oli suuri ja ikävä jäi .
Onnin maksa lakkasi toimimasta ja koiranpoika heikkeni nopeasti.
Kuulo meni jo aiemmin ja käveleminenkin alkoi olla verkkaisaa,
25.7 tuli sitten se päivä,kun Onni ei enää jaksanut nousta ja oli lähdettävä hakemaan eläinlääkäristä se viimeinen rokotus.
Laitettiin hauta tuohon pihaan ja istutin särkyneen sydämmen pojan muistoksi.
Onni olikin oikea koirien koira ja muistot ovat lämmittäneet kaikkine kommelluksineen mieltä.
Ei hauku vanha enään kanoja ja fasaaneja,mutta tassunjäljen jätti sydämeeni.


.

 Mutta,elämä jatkuu ja meille muutti pieni irlanninsetteri joka sai nimekseen Poika.
 Vanhat pojat ihmettelivät uutta tulokasta ja äkkiä se kävi  ,että poika sulautui laumaan.
Villi Poika saa säpinää torppaan ja vanhemmat koirat kouluttavat sitä oppimaan tavoille.
 Vielä on kaikki Pojalle uutta ja ihmeellistä,mutta istumaan ollaan jo opittu ja luoksetulokin onnistuu vaikka ikää on vasta 13 viikkoa.

 Uusi perheenjäsen siis on saapunut taloon ja tästähän nämä tarinat vaan jatkuvat.
T;KIRSI

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

pAREMMILLE PAHNOILLE

Tänään oli taas se päivä mitä vähiten odottaa täällä maalla,nimittäin paskapatjan ulos heitto.
Onneksi poika tuli äitiään auttamaan ja saatiinkin yhdellä rykäsyllä koko homma tehtyä.

Reissumies kuskasi paskaa kasalle ja osa työnnettiin luukusta lantalaan.
Sitten pesuhomiin ja nyt odotellaan kuivumista,että saadaan puhtaat pahnat lattialle.

Syksyllä on kyllä osa poistettava tällä kertaa. Ei ole niin kova homma ensi keväänä.

Paska homma ,mutta tulipahan tehtyä.

T;KIRSI

Kiitos vielä meijän Antti avusta











tiistai 22. maaliskuuta 2016

INSPIRAATIO

 Se todella iski,liekkö syynä kevät vai luontainen hulluus.
Reissumies toi tuliaisiksi mustia tussikyniä ja siitä se sitten lähti.

Ilta meni piirtäessä ja tässä tulos  T:KIRSI


perjantai 18. maaliskuuta 2016

UNIKAVERIT

 Pääsiäinen tulee ja pienet pojat tuli mummun ja papan luo yökylään.
Toiselta puuttui unikaveri ja eihän sitä ilman voi nukkumaan mennä.
 Mummu etsi kankaita ja Tilda-kirjan esiin ja kanan kaavat  paperille.
Ompelukone hurisemaan ja kanat kainaloon.
Hyvin tuli uni ja hyvä mieli pienille .



T: KIRSI

lauantai 5. maaliskuuta 2016

JOTAIN KIVAA

 Nämä matkalaukut ovat kutkuttaneet mieltä jo pitkän aikaa ja siinä ne nyt nököttävät.

Hyvät säilytyspaikat käsityölehdille ja muulle, mikä pitää laittaa pois näkyvistä pölyä keräämästä.

Tämä kevät on sellaista aikaa ,että tekee mieli uudistaa sisällä ja alkaa suunnittelemaan uloskin kivaa uutta.
Pelakuut kellarista pöydälle ja siemeniä ostelemaan.
Laattojakin pitää alkaa valamaan ja mitä muuta kaikkea.
Ei malta vaan olla kun niin kaikkea pyörii mielessä.

 Tällaisia kirjanmerkkejä näin tuolla käsityösivuilla ja pitihän sekin kokeilla.
Annoin tyttärelle  ja tykkäsi kovasti.

Mitähän sitten alkais...

T: KIRSI



maanantai 29. helmikuuta 2016

SENIORI ELÄMÄÄ

 Hei taas täältä Mäkeläntorpalta !

Meillä ollaan vietetty hyvinkin rauhallisia päiviä nykyään.
En viitsi enään ajaa fasaanejakaan takaa,kun emo hommasi noita kanoja ihan tuohon talon viereen.
Niitä on ihana käydä säikyttelemässä aidan takaa.
Menisin kyllä aitaukseenkin,mutta emo on niin tarkka mokomista tipusistaan,ettei päästä.
 Minulla oli kymmenen vuotis syntymäpäivät pari viikkoa sitten ja juhlittiin oikein maksalaatikon voimin.
Ihmettelinkin,kun heti aamusta jääkaapista kaivettiin oikein neljä rasiaa ja saatiin poikien kanssa jokainen oma maksalaattikko.
Hyvää oli ja olisin kyllä ottanut toisenkin,mutta ei ollut enempää.
 Sitte päiväunille.
On alkanut nykyisin ramasemaan usein ja olen ruvennut kuulema kuorsaamaan erittäin voimallisesti.
Itse en kyllä ole huomannut,mutta emo joskus kutittelee leuan alta ja sanoo,että koitas nyt että kuullaan telkkariakin.
Kumpi se nyt sitten on tärkeämpää,tuo mölyloota vai tällainen suloinen karvapallo?
 Kaikenlaista vaivaa on tullut.
Kuulo on kuulema huonontunut ja nenän päälle alkanut kasvaa jotain naavaa.
Parit ylimääräiset epilepsiakohtauksetkin on tullut.mutta niistä minä itse en muista mitään.
Herään aina emon sylistä ja sitten mennään kiireellä ulos ,koska suoli tyhjenee rytinällä.

Eilen illalla nukuin niin sikeästi kammarin matolla,että emo oli huudellut monta kertaa minua makkariin nukkumaan,mutta en kuullut.
Sitten se oli taputellut ja ottanut minut syliin ja minä poika olin kuorsannut vielä silloinkin.
Kun emo laski minut sängyn päälle ihmettelin,että missäs nyt ollaan,mutta tuttu sänkyhän se siinä ja pistin silmät kiinni ja jatkoin uniani.
Mitä siinä ihmettelevät.
Kun nukuttaa niin silloin nukutaan.


 Tänä aamuna heitin pienet kiepit tuolla metsän reunassa,mutta mukava oli palata tuvan lämpöön ja ottaa taas pienet päikkärit.

Älä emo huolehdi,ei sitä vanha poika enään jaksa samaan tahtiin kuin pentuna.
Ollaan vaan lähekkäin ja nautitaan.Se riittää.
Terveisin Jenkkipoika Onni